Martti Lutherin aikaan, myöhäiskeskiajalla, ei vallinnut tasa-arvo koulumahdollisuuksissa. Tulevaisuutta määritti pitkälti perheen varakkuus ja sosiaalinen asema yhteiskunnassa.
-Myöhäiskeskiajalla ei aivan tavallisella lapsella ollut lainkaan mahdollisuutta päästä kouluun. Kyllä siinä tarvittiin jotain erityislahjakkuuksia, ja sitten joku, joka maksoi koulunkäynnin. Jos vanhemmilla ei ollut varaa, niin sitten kustannukset jäivät kirkon kontolle. Mutta, jos nähtiin että joku lapsi on hyvin lahjakas, niin kyllä hänet mielellään sitten myös otettiin kouluun, että hänestä saataisiin esimerkiksi pappi, tutkija ja filosofian tohtori Veli-Pekka Toropainen kertoo.
Varakkaampien perheiden lapsilla tilanne oli toinen.
-Aateli koulutti poikansa lähettämällä heidät esimerkiksi Pariisin yliopistoon, ja kun he palasivat Suomeen, tuli heistä helposti tuomiorovasteja ja piispoja, tai virkamiehiä kuninkaan hallintoon, missä tarvittiin kirjoitus ja lukutaitoa, sekä yleissivistystä. Porvareilla oli myös varaa kouluttaa poikansa ja esimerkiksi Turusta tuli poikia piispoiksikin saakka. Porvaristo halusi panostaa siihen, että Poika pääsi koulutuksessa pitkälle, jotta hän sitten nousisi yhteiskunnassa korkealle, Toropainen kertoo.
Kuinka reformaatio muutti koulua ja kouluun pääsemistä? Miksi lukutaidosta tuli niin tärkeä reformaation elementti? Kuuntele lisää Armoa 2017 –ohjelmassa Radio Deissä torstaina klo 9:05. Uusinta klo 13:05. Vieraana filosofian tohtori, tutkija, Veli-Pekka Toropainen. Ohjelmasarjan menneet osat löydät Radio Dein ohjelma-arkiston Armoa 2017 –osastolta.
