Heinäkuussa 2020 tuli kuluneeksi 150 vuotta siitä, kun Suomen Lähetysseuran työntekijät saapuivat Ambomaalle. Pian julkaistavassa kirjassa ”Ystävyyden tiellä Namibiassa” on koottuna välähdyksiä tästä historiasta kirjeiden, kuvien ja muiden arkiston aarteiden muodossa. Kirjassa nousee esille esimerkiksi Martti Rautasen ja muiden pioneerien tekemä työ. Miesten nimet nousevatkin usein esille, mutta naisten asema on ollut lähetystyössä keskeinen esimerkiksi paikallisten lasten koulutuksen keskellä. Ulla Nenonen vietti maassa 54 vuotta, toiseksi pisimään heti Rautasen jälkeen, tietää kertoa kirjaa toimittanut Sari Lehtelä. Hän kertoi myös, että lähetystyöntekijöiden työ oli palkitsevaa mutta jotkut joutuivat kohtaamaan suuriakin suruja lähetyskentällä. Martti Rautasen yhdeksästä lapsesta vain kolme eli aikuiseksi, kun kuusi lapsista kuoli pieninä erilaisten sen aikaisten sairauksien johdosta (Toim.huom. Haastattelussa Lehtelä muisti luvut väärinpäin).

Onhan se menestystarina, kun maassa on 90 prosenttia kristittyjä ja näistä puolet luterilaisia – Sari Lehtelä

Minkälainen panos esimerkiksi Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksien kolehdilla on saatu aikaan Namibiassa? Tämän kertoo maassa pitkään perheensä kanssa ollut Ilkka Repo. Entä miten Lähetysseura on huomioinut paikallisen kulttuurin ja hengellisen viitekehyksen yhteistyössä namibialaisten kanssa? Tästä kertoo puolestaan Namibiassa syntynyt ja varttunut sekä maahan pariin otteeseen musiikkityöhön vaimonsa kanssa palannut Sakari Löytty, joka on ollut valkoisena miehenä ”afrikkalaistamassa” namibialaisten jumalanpalvelusmusiikkia. Toimittajana Ariel Neulaniemi.

KUUNTELE: