Yhdysvaltojen presidentinvaalit, korona ja rotumellakointi. Mitä asioita nämä ovat tuoneet esille kaksipuoluejärjestelmäisestä Yhdysvalloista ja mikä siis selittää myös kahtiajakautunutta kansaa. Entä miten kristinuskon rooli näkyy tai selittää näitä teemoja? Näitä teemoja taustoittaa Yhdysvaltojen historian professori Marko Maunula, joka toimii Yhdysvaltain historian professorina Atlantassa sijaitsevassa Claytonin osavaltionyliopistossa.
KUUNTELE HAASTATTELU:
TIIVISTELMÄ:
Maunulan mukaan kaksipuoluejärjestelmä luo osin vastakkainasettelua, mutta Yhdysvalloissa on poliittisia mielipiteitä yhtä laaja kirjo kuin Suomessa.
– Kaksipuoluejärjestelmässä puolueiden väliset kiistat ovat voimakkaita, mutta puolueet ovat sisältään hajanaisia. Suuria telttoja. Molemmat puolueet ovat jonkinlaisessa käymistilassa. Amerikkalaiset puolueet eivät ole kovinkaan staattisia. Monissa avainkysymyksissä demokraatit ja republikaanit ovat suorastaan vaihtaneet paikkaa, Maunula selventää.
Ilmastonmuutos lämmittää myös poliitikkoja – Kuumentunut retoriikka politisoi tieteen tutkimustuloksia
Viime kuukausina ilmastonmuutoksesta on alettu puhumaan Kalifornian maastopalojen yhteydessä. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kävi syyskuun puolivälissä Kaliforniassa katsomassa metsäpalojen tuhoa. Trump tapasi kuvernööri Gavin Newsomin, joka totesi, ilmaston olevan Kaliforniassa entistä kuumempaa ja kuivempaa. ”On käynyt selväksi, että tiede ja todisteet ovat itsestään selviä: Ilmastonmuutos on totta ja se pahentaa tätä.” Trump kumosi huolet ilmastonmuutoksesta. Hän totesi: “Se alkaa jäähtyä, katsokaa vain.” Hetki ennen Trumpin saapumista McCellan Parkiin, demokraattien presidenttiehdokas Joe Biden hyökkäsi Trumpia vastaan toteamalla, että Trump on ilmastontuhoaja.
– Tässä huomataan, missä Yhdysvallat on rappeutunut kulturaalisesti poliittisen kulttuurin suhteen viime vuosien aikana, on kaiken politisointi mukaan lukien tiede. Trumphan sanoi samassa lausunnossa, että hänen mielestään tiede on väärässä. Hänen mielipide ja intuitio on tässä keskustelussa yhtä relevantti kuin tiedemiesten tutkimustulokset. Maastopalot on myös politisoitu, Maunula lataa.
Miksi republikaanit vastustavat ilmastonmuutokset vastaisia toimia?
Onko siis niin, että demokraatit edistäisivät ilmastonmuutoksen vastaisia toimia, republikaanit taas eivät? Mikä selittää näitä linjaeroja eniten?
– Se on pitkälle johtunut taloudesta. Republikaanit, joka perinteisesti on ollut enemmän sidoksissa amerikkalaiseen talouselämään, ovat vastustaneet voimakkaita tekoja ja toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, kerta he ovat nähneet, että se ongelma ei ole niin vahva, että se vaatisi niin dramaattisia tekoja, jotka toisaalta vahingoittaisivat taloutta. Tämä ideologia on voimistunut. Siinä vaiheessa, kun tämä ilmastonmuutos on yhä dramaattisemmin nähtävissä ja todettavissa omin aistein, niin he (republikaanit) ovat vain koventaneet tätä retoriikkaa. Tämän kaiken politisoituminen on siitäkin esimerkki, että tiede käsitellään poliittisena nappulana, Maunula toteaa.
Mustien pitkä tie MLK:n rauhanmarsseista BLM:n anarkistisiin mellakoihin – Rotusorto politisoinnin pelinappulana?
Marko Maunuksela edustaa kaupungissaan ja työpaikallaan vähemmistöä ihonvärinsä puolesta. Vaikka afroamerikkalaisia on alle 13 prosenttia Yhdysvaltain väestöstä, Atlantassa valkoihoinen voi kokea kuuluvansa vähemmistöön. Atlanta muistetaan pastori, ihmisoikeusaktivisti Martin Luther Kingistä, joka vastusti väkivaltaa ja kannatti rakenteellista rasismin lopettamista. Kesällä menehtynyt ja rauhanomaisesti Martin Luther Kingin rinnalla kulkenut John Lewis muistutti puolestaan BLM-liikkeeseen liittyneitä luopumaan väkivallasta ja ilkivallasta. Lewis osallistui itse moniin väkivallattomiin mielenosoituksiin, vaikka joutui ”kääntämään poskensa” kivun hinnalla useita kertoja.
Mielenosoittajien pitää hyväksyä rauha ja väkivallattomuus elämän tapana. Siitä huolimatta, että mielenosoittajia lyötäisiin, pidätettäisiin, laitettaisiin vankilaan ja jopa voitaisiin tappaa. Mutta mielenosoittajan pitää elää ja antaa kaikki hyvä rasisminvastaisuuteen. – ihmisoikeustaistelija John Lewis
Usko ja politiikka – nämä setelin molemmat puolet sotketaan keskenään
Vaikka amerikkalaisen retoriikan mukaan uskontoa ja politiikkaa ei voi sekoittaa, samaan aikaan juuri Yhdysvalloissa poliitikkojen retoriikkaa tai päätöksentekoa ei voida sivuuttaa ilman, että viitataan joko Jumalaan tai kansalaisuskoon, kansalaisuskontoon. Mikäli Suomen kansalaiselle usko pysyy tiukasti omana yksityisasiana, mikä uskon ja uskonnon merkitys on politiikassa?
– Amerikkalainen uskonto on niin läpeensä politisoitunut, että on mahdotonta käsitellä yhtä ilman toista. Evankelikaalit ovat politisoituneet hyvin vahvasti ja sitoutuneet republikaaniseen puolueeseen ja jostain syystä Trumpiin. George W. Bush, joka oli selvästi uudestisyntynyt evankelikaalinen kristitty, niin Trump on suositumpi tämän jengin parissa kuin George W. Bush, Maunula pohtii.
