– EU:n budjettia joudutaan leikkaamaan, kun Iso-Britannia lähtee. Se on ehkä hyvä asia, koska silloin ei voida jakaa ilmaisia rahoja samalla tavalla kuin aikaisemmin, sanoi RKP:n ehdokas Nils Torvalds Radio Dein presidenttitentissä perjantaina.

Europarlamentaarikko ja RKP:n presidenttikandidaatti Nils Torvalds pitää todennäköisenä, että Euroopan unioni joutuu leikkaamaan kulujaan suuren nettomaksajan, Iso-Britannian, irrottautuessa unionin jäsenyydestä Brexit-neuvottelujen päätteeksi.

Torvalds uskoo tilanteen koituvan paradoksaalisesti heikoimmassa asemassa olevien, kuten paperittomien turvapaikanhakijoiden hyväksi, jotka nyt riskeeraavat henkensä pakomatkoillaan Välimerellä.

Torvalds on pahoillaan siitä, että osa EU-maista ei sitoudu yhteisiin periaatteisiin hädänalaisten auttamiseksi. Europarlamentaarikko uskoo tilanteen muuttuvan, kun entistä laihemmasta EU-kassasta maksetaan jatkossa avokätisesti vain niille, jotka selkeästi sitoutuvat unionin periaatteisiin – esimerkiksi vastaanottamaan turvapaikanhakijoita.

– Vapaaehtoisen yhteistyön puitteissa tehdyt asiat voivat toimia palkintona niille, jotka tulevat mukaan vapaaehtoiseen eurooppalaiseen toimintaan. Silloin on ehkä mahdollista myös elää niiden hyvien ja kauniiden pääperiaatteiden puitteissa. Se että me jätämme lähimmäisiämme hukkumaan Välimereen, ei ole meidän periaatteittemme mukaista, pahoitteli Nils Torvalds Radio Deissä.

”Meillä on tapana määritellä lähimmäistä tavalla, joka ei mene niin kuin pitäisi”

Saksan liittokansleri Angela Merkelin johtamien kristillisdemokraattien ja Saksan sosialidemokraattien alustavassa hallitusohjelmaluonnoksessa linjataan, että Saksa haluaa saada aikaan uuden avauksen Euroopan tulevaisuuteen.

Torvalds uskoo Saksan tiivistävän yhteistyötään Ranskan kanssa ja olevan valmis sijoittamaan nykyistä enemmän EU:n yhteiseen budjettiin. Toistaiseksi Saksa on vastannut noin viidenneksestä unionin kuluista.

Torvalds uskoo Saksan olevan valmis lisäämään maksuosuuttaan brexitin jälkeen – mutta ehdollisesti.

– Saksa on valmis vastaamaan laskusta, mutta keskinäisen solidaarisuuden on koskettava myös EU:n budjettia. Selkokielellä tämä tarkoittaa, että Saksa ei ryhdy taakankantajaksi elleivät Puolan ja Unkarin kaltaiset maat noudata yhteisiä moraalisia ja poliittisia sääntöjä.

– Meillä on tapana määritellä lähimmäistä tavalla, joka ei mene niin kuin minun mielestä pitäisi mennä, kritisoi Torvalds erityisesti Puolan ja Unkarin pakolaispolitiikkaa Radio Deissä.

”Venäläiset katsovat meihin pienellä haikeudella”

Torvaldsia haastatellut Tapani Ruokanen kysyi RKP:n presidenttiehdokkaalta, millainen rooli Suomen kaltaisella pienellä maalla tulisi olla EU:n suunnannäyttäjänä tai pelisääntöjen mallimaana. Torvaldsin mukaan suomalaiset voisivat ottaa mallia Ruotsista.

– Jos vertaa meitä ja ruotsalaisia, niin kyllä me olemme vähän katajainen kansa. Siihen katajaisuuteen kuuluu se, että ei ole hyvän maun mukaista sanoa: ”Me tiedämme.”

– Olemme kuitenkin koko ajan kansainvälistymässä. Jo niinä vuosina kun olin Moskovassa ja Washingtonissa ainakin kaikki sivistyneet moskovalaiset ja washingtonilaiset näkivät Suomen jo silloin hienona esimerkkinä.

Torvalds toimi 1990-luvulla Ylen ruotsinkielisten uutisten palveluksessa Venäjän asioiden reportterina ja edelleen Moskovan kirjeenvaihtajana sekä 2000-luvun alkupuoliskolla Washingtonin kirjeenvaihtajana Yhdysvalloissa.

Suomen Moskovan suurlähetystön tuoreehkon tutkimuksen mukaan ylivoimainen enemmistä venäläisistä pitää Suomea myönteisenä valtiona sekä ihannenaapurina.

– Venäläiset kokevat suomalaisen menestystarinan niin, että se olisi voinut olla heidänkin menestystarinansa, jos asiat olisivat kääntyneet jollain tavalla vähän toiselle kantille. He todella katsovat meihin pienellä haikeudella ja kysyvät, mistä syystä suomalaiset onnistuivat siinä missä me epäonnistuimme – ja silloin heidän pitää mennä itseensä.

Teksti: Kai Kortelainen

Radio Dein presidentinvaalitentit ovat kuunneltavissa kuukauden ajan Radiot.fi-palvelussa. Nils Torvaldsin haastattelu kuullaan uusintana Radio Deissä tiistaina 23.1. klo 19.

Kommentoi juttua Radio Dein Facebookissa