Samaan aikaan, kun pidetty aamujuontaja Mikael Juntunen on jättämässä Radio Dein, uusi ääni Satu Panula astuu studioon. Hän juontaa radion torstaiaamut, kun Matias Villberg on äänessä muina päivinä. Mutta kuka on Satu ja minne Mikael menee?
Huomenna se tapahtuu. Radio Patmoksesta tuttu Satu Panula avaa mikrofonin Mannerheimintiellä Radio Dein studiossa aamulla seitsemän jälkeen ja on kuulijoiden seurana aamupäivään asti. Panula kertoo, että toistaiseksi on sovittu torstaiaamuista, mutta muutakin varmasti on luvassa. Aivan tuntemattomaan paikkaan hän ei töihin saavu.
– Radio Dei on mulle tuttu ihan kanavan alkuvaiheista saakka. Olen ollut tavalla tai toisella mukana, mutta en ole töissä ikinä siellä ollut.
Satu Panula on tehnyt kanavalle ohjelmia järjestöjen puitteissa, ja nytkin kanavalla pyörii kerran viikossa Fidan radio-ohjelmia, jotka hän kokoaa. Myös Radio Patmoksessa ollessaan hänellä oli paljon yhteistyötä Dein kanssa. Mikä sai siirtymään Deille juontajaksi?
– Mua pyydettiin ja kysyttiin, että olisinko kiinnostunut. Ja olin kiinnostunut, Panula sanoo.
Mielikuva Radio Deistä on syntynyt vuosien aikana.
”On semmoinen lämmin, kotoisa tunne, niin kuin menisi kotiin takaisin.”
– Mun mielestä se on nuorekas kanava, ja aika hyvin ihmiset sen tuntevat. Jos kysyy vaikka ei-kristityiltä ihmisiltä, niin kyllähän kaikki tietää, mikä on Radio Dei. Eli tunnettavuus on mun mielestä hyvä.
– Ja sitten, kun olen oppinut tuntemaan vuosien saatossa tulevia työtovereita tai työntekijöitä, niin on semmoinen lämmin, kotoisa tunne, niin kuin menisi kotiin takaisin, vaikken ole siellä päivääkään vielä virallisesti ollutkaan töissä.
Tavoitteena henkeä nostattava aamu
Radio Dein Herätys! on vakiinnuttanut paikkansa kuulijoiden sydämissä. Millaisena Panula näkee oman roolinsa ohjelmassa?
– Toivon, että toisin ihmisten aamuun hyvää fiilistä ja että ihmisten olisi mukava herätä aamuun mun ja Radio Dein seurassa. Ja että saisin rohkaista ihmisiä. Haluan vieraatkin valita sen mukaan, että se olisi semmoinen päivän henkeä nostattava aamu, Panula suunnittelee.
– Vaikka elämässä on haasteita ja vaikeuksia, niin niistä kuitenkin selvitään ja voidaan olla toistemme tukena.
Satu Panula haluaa, että ohjelmat ja haastattelut ovat rentoja. Tarkkoja käsikirjoituksia hän ei halua tehdä.
– On sitten kysymys lehtihaastattelusta, TV:stä tai radiosta, mulla ei ole ikinä kysymyksiä valmiina. Vieraalle tietysti kerron suurin piirtein, mistä jutellaan, ja käyn läpi aihepiirit. Mutta en anna kysymyksiä etukäteen, koska silloin ei synny sellaista rentoa fiilistä. Toivon, että se kuuluisi ja näyttäisi siltä, että oltaisiin vähän kuin kotona olohuoneessa.
”Olen jotenkin aamulla vauhdissa parhaiten ja sitten iltapäivällä alkaakin jo väsyttää.”
Radiokanavan aamulla on aina runko ja tietyt ohjelmapisteet, uutiset ja mainostauot. Se, mitä niiden välissä tapahtuu, menee Satu Panulan mukaan ex tempore. Tapahtuu asioita, joita sydämelle tulee.
– Haluan myös ottaa kuulijakuntaa somen kautta mahdollisimman paljon mukaan, että aamun ohjelma on vuorovaikutteista.
Aamujuontajan työ ei ole aamu-unisen hommaa. Miten Satu Panula pystyy virkeänä saapumaan studioon?
– Olen tosi aamuihminen ja herään muutenkin aikaisin. Lähden yleensä töihin näihin radioaamuihin kuuden aikaan. Eli kyllä siinä sitten viiden aikaan jo keittelen aamukahveja. Olen jotenkin aamulla vauhdissa parhaiten ja sitten iltapäivällä alkaakin jo väsyttää, Panula tunnustaa.
Laadukasta mediaa sanoma edellä
Kristillisen median ja radion roolia hän pitää suurena mahdollisuutena.
– On tosi tärkeää, että ihmisille on tarjolla kristillistä mediaa. Ja toivon, että siihen panostettaisiin myös laadullisesti, koska sitä myös seurataan eri tavalla. Ihmiset ovat tottuneet nykypäivänä niin laadukkaisiin asioihin, että pitäisi olla myös hyvin tehtyä ohjelmaa sanoma edellä.
Satu Panulan mukaan kristillisen median laadun pitäisi olla sellaista, että sanomaa ei tarvitse hävetä. Silloin voi sanoa kenelle vain, että hei, katso tuota tai kuuntele tuota.
Kristillisestä mediasta Panulalla riittää kokemusta. Hän oli mukana Radio Patmoksessa 14 vuotta. Siellä työ oli monipuolista, sillä ohjelmien juontojen lisäksi hän valitsi musiikit ja luki myös uutiset.
– Se oli hyvä aikaa. Rakastin varsinkin aamun suoria lähetyksiä, jotka olivat viimeiset vuodet päätyöni. Tykkään, että on live-meininkiä ja hektistä. Se sopii mun luonteenpiirteeseen niin hyvin.
Vuonna 2019 Satu Panula oli RadioGaalassa ehdolla vuoden juontajaksi ja Radio Patmoksen Aamulive oli ehdolla vuoden radio-ohjelmaksi. Hän muistelee tuota hetkeä kiitollisena.
– Onhan se tosi hienoa, että kristillinen ohjelma tai kristityt juontajat pääsevät tuollaiseen RadioGaalan finaaliin. Ne on isoja juttuja, ja hyviä muistoja Radio Patmoksesta on paljon.
Viestintää, juontokeikkoja, Legoja ja Barbeja
Alkavan Dein juontajuuden lisäksi Satu Panula on edelleen Fidan viestintätiimissä, jonne hän kirjoittaa lehtijuttuja ja nettisivujen artikkeleita, tekee Fidan ohjelmat Radio Deille sekä kokoaa podcastit eli Fidapodit.
– Meillä on myös mieheni kanssa oma toimisto LuovaTaide, jonka kautta teen juontokeikkoja. Ja teemme myös nettisivuja ja logoja, eli kyseessä on mainostoimisto. Jos minulla sattuu olemaan vapaapäivä, niin välillä pyydetään kristilliseen päiväkotiin sijaistamaan. Halusin nuorena lastentarhanopettajaksi, mutta sitten tämä mediahomma vei mennessään. Siksikin on hauskaa käydä välillä sijaistamassa ja istua lattialla rakentelemassa Legoilla ja leikkiä Barbeilla. Se on täysin erilaista kuin mennä jonnekin meikattavaksi ja TV-kameroiden eteen.
Kuulostaa siltä, että vapaa-aikaa ei hurjasti Satu Panulalle jää. Mutta mitä sitten tapahtuu, kun on ihan oikea vapaapäivä?
– Meillä on kolme tyttöä, ja me tykätään lähteä vaikka metsään, ottaa makkarat mukaan ja grillailla. Koko perheenä ulkoilu ja retkeily on sellaista, mistä tykkään tosi paljon. Ja mökillä Asikkalassa on ihana käydä. Yritämme myös miehen kanssa käydä usein kävelyllä ja silloin mukana on kääpiövillakoira Sisu.
Vauhtia ja tekemistä riittää. Mutta millainen ihminen Satu Panula on?
– No kyllä sanoisin, että olen sosiaalinen. Rakastan olla ihmisten kanssa. Hauska, huumorintajuinen ja toisista välittävä. Jos voisin jotenkin vaikuttaa, niin haluan auttaa ihmisiä voimaan hyvin, on kyseessä sitten oma perhe tai naapurit, joihin on ollut helppo tutustua ja hetken päästä jo kahvitellaan, Panula vastaa itse.
– Sitten jos mieheltä kysyisi, niin hän voisi sanoa, että olen myös aika jääräpäinen. Olen kuullut niin lapsuudesta asti, että jos jotain päätän ja haluan, niin kyllä pyrin sen tekemään. Ehkä sekin voi olla hyvä ominaisuus, että helposti ei anneta periksi.
Mikael Juntunen kysyi, mitä haluaa elämältä
Kuluvalla viikolla kuullaan Mikael Juntusen viimeiset juonnot Radio Dein studiossa. Torstaina hän on Satu Panulan seurana ja perjantaina 9.2. mies isännöi vielä Jälki-istuntoa ennen läksiäisiä ja avainten luovutusta.
Mitkä ovat nyt toimittajan tunnelmat?
– Olen yrittänyt haistella ja tunnustella itseäni. Päätös lähteä on ollut itselle kuitenkin aika iso päätös. Se tapahtui tietyllä tavalla tilanteessa, että mulla ei oikein ollut muuta vaihtoehtoa kuin lähteä. Sanottaisin asian niin, että pikku hiljaa oli matkan varrella kertynyt henkinen lukko tai möykky, joka on vienyt toimintakykyä. En ollut kuitenkaan antanut itselleni kuitenkaan lupaa lähteä, Juntunen pohtii.
”Pystyin ajattelemaan, että tästä voi seurata jotain uutta ja hyvää.”
Hän kertoo vuoden ajan pyöritelleensä asiaa. Takana on myös viime vuodelta pitkä sairausloma silmäsairauden vuoksi.
– Mielessä oli sellainen tukkisuma, joka ei purkautunut mihinkään. Kysyin, mitä haluan työpaikalta. mihin olen menossa, mitä haluan elämältä ja mitä Jumalalta?
Kun tein ratkaisun lähteä, huomasin melko nopeasti, että pystyn jo tarkastelemaan maailmaa, elämää ja työelämää uudella tavalla. Pystyin ajattelemaan, että tästä voi seurata jotain uutta ja hyvää.
”Olen radion rakastaja”
Nyt helmikuussa tulee kuluneeksi tasan seitsemän vuotta, kun Mikael Juntunen avasi Radio Dein oven ja tuli sijaistamaan Ariel Neulaniemen isyyslomaa.
Mitä seuraavaksi? Juntunen on kirjoittanut kymmenen kirjaa, ja uusia aiheita on mielessä. Mutta on paljon muutakin.
Mahdollisuuksia nimittäin on ainakin taustan ja kokemuksen perusteella. Juntusella on pitkä ura toimittajana pariin kertaan Ylessä, vuosikausia jääkiekon selostamista, lehtijuttuja, musiikki- ja elokuvakritiikkejä, tapahtumien järjestämistä sekä paikallisradiota aina Radio Kajauksen perustamisesta 1980-luvun lopulta lähtien.
”Nyt odotan, että mitähän radiota teen tulevaisuudessa. Mutta en ole jumissa sen ajatuksen kanssa kuitenkaan.”
Kun viesti lähdöstä kiiri maailmalle, kyselyjä muualta alkoi heti tulla. Tähän asti Mikael Juntunen on päättänyt, että ei vilkuile sivuille ja katsele työpaikkoja, ja ainoa ajatus oli, että jos talvella saisi hiihtää. Ja sitä hän on myös Tampereen lumilla tehnyt.
Mutta nyt tilanne on avoin. Parhaillaan hän ryhtyy kokoamaan projektina tulevaa GLS-konferenssia, kansainvälisen johtajuustapahtuman Suomen kokoontumisia. Siinä menee kolme kuukautta.
– Sen jälkeisestä ajasta en tiedä. Olen ajatellut, että mä olen radion rakastaja ja teen koko loppuikäni jollain tavalla töitä radioon. Nyt odotan, että mitähän radiota teen tulevaisuudessa. Mutta en ole jumissa sen ajatuksen kanssa kuitenkaan.
Juntunen sanoo, että hän on salaa toivonut, että mä voisi oppia kieltä, vaikkapa englantia, niin hyvin, että voisi työskennellä jossain kansainvälisessä organisaatiossa ja mennä ulkomaille.
– Ehkä tässä jollain tavalla on askel sinne päin, että haluaisin ehkä tehdä jotain ihan muuta. Suomessakin olisi varmasti radio- ja TV-hommia, mutta en halua kuitenkaan ottaa askelia taaksepäin tai palata uralla menneeseen, vaan haluan astua ikään kuin uuteen aikaan.
Mutta yksi takaportti Mikael Juntusella on aina olemassa.
– Mä voin aina mennä metsään, omaan metsään tekemään metsätöitä, jotka ovat mun suuri rakkaus. Tein mä elämässäni mitä tahansa, palaan joka tapauksessa Suomussalmelle metsätöihin.
Kesämies muistelee
Mikä on ollut Mikael Juntusen paras hetki Radio Deillä?
– No kyllä mun on pakko sanoa, että kesäkiertueet olivat sitä. Mutta kyllä myös Radio Dein 25-vuotisjuhlien juontaminen Pikku-Finlandiassa oli semmoinen tietynlainen piste iin päälle. Oikeasti oli semmoinen olo, että onhan tämä hieno juttu, että olen saanut olla mukana tekemässä tätä, ja mä olen itse lavalla juontamassa sitä.
Radio Dein kesäkiertueet ja Mikael Juntunen kesämiehenä, joka kutsuttaa itsensä kylään, toivat työhön ihan uudenlaista sisältöä.
– Ensimmäinen kesäkiertue oli jotain niin ainutlaatuista jo siksi, että se ylipäänsä onnistui monien ihmeiden kautta. Vaismaan Pekan kanssa saatiin rakennettua kuvio semmoiseksi, että se edes oli mahdollinen näin pienen median resursseihin nähden.
– Sitten perään tulleet kolme Kesämies-kesää olivat hienoja kokemuksia. Tajusin, että en vaan voi jäädä homehtumaan studioon, kun on kesä – pitäisi olla ihmisten kanssa, elää kesää. Sekin vaan sitten tipahti päähän: voisin olla kesämies, joka lähtee kiertämään maata ja kutsuttaa itsensä kylään ihmisten luokse.
Juntunen on pitkään hiljaa, kun häntä pyytää muistelemaan Kesämies-kiertueen merkitystä.
– Sen sanoittaminen on jotenkin – sitä menee haltioituneeseen tilaan ja pakahtuu niistä kohtaamisista ja ihmisistä. Se sydämellisyys ja avoimuus, mikä kohdatuilla ihmisillä oli, kun sä menet uuteen paikkaan, se ensikohtaaminen oli aina ainutlaatuista, Juntunen kertoo.
Käsikirjoitusta Kesämiehen vierailuille ei ollut, mutta nauhuri kävi jo ovikellon soitosta lähtien. Ja seuraavan aamun ohjelmassa tapaamisesta oli tullut ehjä kokonaisuus, josta tunnelma välittyi. Juntunen on kiitollinen, että kaikki onnistui enemmän kuin hyvin.
– Siihen nähden, mikä mun toimintapa on, neljä huimaa kiertuetta tuli tehtyä, kaikki pysyi kasassa, kaikki aamut tuli tehtyä ja järkikin säilyi päässä, hän naurahtaa.
Kai Kortelainen: lähdön kaihoa ja uusia tuulia
Radio Dein ohjelmajohtaja Kai Kortelainen on Mikael Juntusen lähdöstä huolimatta innoissaan kanavan aamujen tulevasta keväästä ja uusista tuulista.
– Olen syvästi kiitollinen niistä seitsemästä vuodesta, joiden aikana kanavalla on saatu nauttia Mikael Juntusen äänestä, huumorista ja syvällisistä ajatuksista. Mikaelin kyky kohdata erilaisia ihmisiä, olla läsnä ja houkutella kenet tahansa Radio Dein livelähetyksiin, aina joulupukista luostarisisariin, on tarjonnut meille huikean vieraskavalkadin päivästä, viikosta ja kuukaudesta toiseen, Kortelainen listaa.
Hän sanoo, että on haikeaa luopua juontajasta, jolla on yli kolmenkymmenen vuoden kokemus sähköisen median toimitustyöstä – ja josta on tullut hänelle sekä ystävä että Dei-perheen jäsen.
– Lähdön kaihoa kuitenkin kummasti liennyttää se, että saamme aamutiimiin kovan luokan ammattilaisen tilalle. Satu Panula on kokenut ja rakastettu radiojuontaja, mistä on osoituksena Vuoden juontaja -kisan finaalipaikka RadioGaalassa. Toivotan Sadun lämpimästi tervetulleeksi Radio Deihin ja Herätyksen aamutiimiin.
– Juontajien vaihtuminen tuo luonnollisesti uusia tuulahduksia Radio Dein aamuun. On mielenkiintoista kuulla ja nähdä, mitä Matias Villberg ja Satu Panula saavat aikaan ääniaalloilla, Dei Plussassa ja Radio Dein sosiaalisen median alustoilla.
Kortelainen kertoo, että Radio Dein aamuihin on tullut lisäksi merkittävä uusi avaus, kun varhaisaamuissa kuullaan nyt arkisin juonnettua lähetystä jo ennen kukonlaulua.
– Juontaja Marja Salminen liittyy osaksi aamutiimiä ja ottaa vastuulleen varhaisaamujen juonnetut lähetykset aamuneljästä seitsemään ennen Herätys!-aamulähetyksen alkua. Varhaisaamun ohjelma on saanut nimekseen ”Aamuvirkut”.
– Pääsemme entistä paremmin palvelemaan varhaisaamun herääjiä tarjoamalla heille rauhalliseen tunnelmaan sopivaa musiikkia ja empaattisen aamujuontajan seurakseen. Vuoden mittaan selviää, millaisen yleisön Aamuvirkut tavoittaa. Otamme mielellämme vastaan palautteita kuulijoilta, jotta saamme selville, miten uusi varhaisten arkiaamujen lähetys otetaan vastaan ja millaisen kuuntelukokemuksen se synnyttää, Kortelainen sanoo.
Teksti: Heikki Paatelma
Kuuntele Herätys!-aamuohjelma Radio Deissä arkiaamuisin klo 7.15 lähtien ja myöhemmin tallenteena Dei Plus -palvelussa.
Kuuntele Aamuvirkut Radio Deissä arkiaamuisin klo 4.00-7.00 ja myöhemmin tallenteena Dei Plus -palvelussa.
