Reformaation keskeisiä teemoja oli uskonpuhdistaja Martti Lutherin kamppailu Jumalan kahden hallintavallan puolesta. Se tarkoittaa sitä, että yhteiskunnassa Jumala hallitsee lain kautta ja kirkossa evankeliumin kautta.
-Jumala hallitsee luomakunnassaan ja yhteiskunnassa lakinsa kautta. Se on rakkauden laki: kultainen sääntö ja kymmenen käskyä. Sitten on olemassa hengellinen hallintavalta missä vallitsee evankeliumi. Siellä syntisille julistetaan synnit anteeksi, ihmiset kastetaan Kristuksen yhteyteen ja siellä tarjotaan Pyhä Ehtoollinen; osallisuus Kristuksen ruumiiseen ja vereen, kertoo Helsingin yliopiston dogmatiikan professori Miikka Ruokanen.
Hengellisessä hallintavallassakin, kirkossa, on kyllä laki, mutta sillä on toinen tehtävä.
-Maallisessa yhteiskunnassa laki näyttää kuinka pitää elää. Laki sanoo: älä valehtele, älä varasta, älä petä. Tällä samalla lailla on hengellisessä hallintavallassa sellainen tehtävä, että se osoittaa meidät syntisiksi. Me emme ole rakastaneet tarpeeksi lähimmäistämme, emme tarpeeksi Jumalaa, emme ole olleet rehellisiä, olemme tehneet monenlaista pahaa, eli me olemme syntisiä. Se ajaa meidät Kristuksen luokse etsimään syntien anteeksiantamusta, Miikka Ruokanen selittää.
Martti Lutherille näiden hallintavaltojen erottamiseen oli kolme tärkeää syytä.
-Ensinnäkin hallintavaltojen erottaminen puolusti evankeliumia, sillä evankeliumille ei ole mitään ehtoja. Ihminen ei voi tehdä mitään valmistautuakseen ottamaan vastaan armon evankeliumin, Miikka Ruokanen kertoo.
Toiseksi hallintavaltojen erillään pitäminen oli tärkeää pelastusvarmuuden tähden. Myöhäiskeskiajan roomalaiskatolisessa kirkossa määrättiin erilaisia katumusharjoituksia kristityille. Kristitty joutui helposti epävarmuuteen omasta pelastuksen tilastaan. Entä jos en ole tehnyt tarpeeksi?
-Kolmanneksi, myöhäiskeskiajalla uskontoa käytettiin kaikenlaisen vallan välineenä. Kirkkoa täytyi totella aivan kaikessa saadakseen pelastuksen. Ei ollut vapautta. Lutherille oli tärkeää, ettei ihmisen ja Jumalan välisessä suhteessa ollut mitään välivoimaa, joka olisi voinut asettaa tälle tielle ehtoja, Miikka Ruokanen kertoo.
Millaiseksi Lutherin regimenttioppi muotoutui? Helsingin yliopiston dogmatiikan professori Miikka Ruokanen kertoo siitä lisää Armoa 2017 –ohjelmassa Radio Deissä torstaina klo 9:05. Uusinta klo 13:05. Ohjelmasarjan menneet osat löydät Radio Dein ohjelma-arkiston Armoa 2017 –osastolta.
