Reformaation aikoihin alkoi taidehistoriassa kausi, jota kutsutaan renessanssiksi. Maailma muuttui ja nuo muutokset ovat havaittavissa vielä tänäänkin musiikissa.
– Lutherin aikaan musiikkikulttuuri oli yhtä monimuotoista kuin nytkin: oli ruhtinaitten musiikkia, kirkkomusiikkia ja kansanmusiikkia. Kyseessä on aikakausi, jolloin tuli suuri muutos länsimaiseen musiikkiin. Siirryttiin keskiajan yksiäänisestä musiikista renessanssiajan polyfoniaan – tämä on vaikuttanut tähän päivään saakka, kirkkomusiikin professori Timo Kiiskinen kertoo.
Polyfonia tarkoittaa sitä, että musiikkiin alettiin kirjoittaa useita stemmoja, jota soitetaan tai lauletaan yhtä aikaa. Esimerkiksi meidän tuntemamme kuoromusiikki, jossa laulavat erikseen bassot, tenorit, altot ja sopraanot, alkoi muodostua tuolloin. Polyfonia kehittyi edelleen ja on vahvasti läsnä tänäkin päivänä paitsi klassisessa myös pop-musiikissa.
Lutherin ajan Euroopassa soitettiin sekä meille tuttuja että nyt jo historian hämäriin vaipuneita soittimia.
– Suosittuja soittimia olivat puhallinsoittimet kuten sinkki, jousisoittimet kuten gambat ja tietysti urut. Gambassa oli hieman samanlainen suukappale kuin trumpetissa ja gambaperheeseen kuuluvat soittimet näyttivät hieman viululta, mutta olivat aivan erilaisia, professori Kiiskinen selittää.
Mistä johtuu, että sinkki ja gambat ovat hävinneet, mutta urut ovat kestäneet aikaa? Kuinka kirkko suhtautui musiikkiin? Ja miksi kirkkomusiikin professori Timo Kiiskisen mielestä luterilaisessa kirkossa on maailman paras kirkkomusiikki? Kuuntele Armoa 2017 –ohjelma Radio Deistä torstaina klo 09:05 ja uusintana klo 13:05. Ohjelmasarjan menneet jaksot löydät Radio Dein ohjelma-arkistosta tästä linkistä.
