Wahhabistisaarnaajat ja uskonoppineet levittävät vihapuhetta sosiaalisessa mediassa ja lietsovat vihaa muita uskontoja kohtaan luoden viholliskuvia toisenlaisia maailmankuvia kannattavista ihmisryhmistä, sanoo tutkija Olli Ruohomäki.
Lontoon hyökkäys tuntuu noudattavan samaa kaavaa kuin muut vuoden sisällä Eurooppaa järkyttäneet terrori-iskut, toteaa Olli Ruohomäki. Ulkopoliittisen instituutin vieraileva vanhempi tutkija sanoo iskujen kasvualustan olevan ilmeinen: Jihadistien vihapuhe leviää tehokkaasti sosiaalisessa mediassa.
– Elämme islamistisen terrorismin aikakautta ja erityisesti Eurooppaan islamistinen terrorismi on tehnyt maihinnousun hyvinkin voimallisesti. Ilmiö on hyvin kouriintuntuvalla tavalla Euroopassa, arvioi Olli Ruohomäki Radio Dein Ajankohtaistunnilla torstaina.
Lontoon iskun tekotapa on toistunut eurooppalaisissa kohteissa kuluneen vuoden aikana. Hyökkäys tehtiin niin kutsuttuun pehmeään kohteeseen. Lontoossa yökkääjät ajoivat väkijoukkoon ja kävivät ihmisten kimppuun veitsien kanssa. Vajaan vuoden sisällä Euroopassa on tapahtunut viisi merkittävää terrori-iskua. Manchesterin toissaviikkoinen isku erosi tuoreimmasta iskusta muun muassa siinä, että siinä käytettiin pommia ja tekijä toimi tiettävästi yksin.
Ruohomäen mukaan on sivuseikka, onko tekijöitä yksi vai muutama. Oleellista on tarkastella sitä, mistä maaperästä verenpunaiset teot ammentavat käyttövoimansa.
– Ilman muuta kyse on pohjimmiltaan uskonnosta ja jäljet johtavat sylttytehtaalle. Isiksen ideologia kumpuaa islamistisesta ääriajattelusta, jonka juuret johtavat Saudi-Arabiasta peräisin olevaan wahhabismiin, sanoo Ruohomäki.
– Wahhabismi kohtelee kaikkia muita uskontoja, mukaan lukien shiiamuslimit, vääräuskoisina. Useat wahabistisaarnaajat ja uskonoppineet levittävät vihapuhetta sosiaalisessa mediassa ja lietsovat vihaa muita uskontoja kohtaan luoden samalla viholliskuvia toisenlaisia maailmankuvia kannattavista ihmisryhmistä.
Ruohomäen mukaan polut radikalisoitumiseen ovat sikäli yksilöllisiä, että on vaikea saada kiinni siitä, miksi joku altistuu radikaalisaarnaajien vihapuheelle ja agitointivetoomuksille, mutta toinen ei. Hän kuitenkin torjuu ponnekkaasti ajatuksen siitä, että iskuja tekisivät ainoastaan syrjäytyneet nuoret miehet tai esimerkiksi mielenterveysongelmista kärsivät.
– Siellä on sellaisia toimijoita, jotka tulevat hyvistä sosiaalisista luokista ja joiden koulutustaso ja elämän edellytykset ovat hyvät.
Isis uhkaa avoimesti kristittyjä
Kun äärijärjestö Isis valtasi Mosulin kaupungin kesäluussa 2014, islamilaiset terroristit ottivat tavaksi kirjoittaa arabiankielisen Nun-kirjaimen kristittyjen oviin. Nun on ensimmäinen kirjain arabiankielisestä sanasta Nasara, joka mielletään usein halventavaksi tai herjaavaksi ilmaisuksi kristityistä.
– Mosulissa Isis antoi uhkavaatimuksen, jonka mukaan kaikkien kaupungin kristittyjen tulee kääntyä islamiin, maksaa veroja tai kohdata kuolema. Uhkavaatimus pohjautui muslimivalloittajien toimintamalliin vuosisatojen takaa, Ruohomäki toteaa.
Suurin osa Mosulissa vielä jäljellä olleista noin kolmesta tuhannesta kristitystä pakeni kodeistaan, jonka seurauksena kristinuskon alkuajoista saakka säilynyt kristittyjen läsnäolo kaupungissa päättyi.
– Kristittyjen paluu Niiniven tasagolle ei pieniä yksittäisiä ryhmiä lukuun ottamatta ole enää näköpiirissä, Ruohomäki arvioi.
Hän haluaa tutkijana korostaa, että islam on kyennyt rauhanomaiseen rinnakkaiseloon kristittyjen ja muiden uskontojen kanssa vuosisatojen ajan monissa paikoissa eri maailmankolkissa. Lähihistorian merkittävä käänne tapahtui 1990-luvulla, kun terroristijärjestö Al-Qaidan ensimmäinen sukupolvi alkoi voimistua Osama Bin Ladenin johdolla.
Al-Qaidan hiipuessa Irakin sotien ja kansainvälisen terroristijahdin seurauksena Isis (Islamilainen valtio Irakissa ja Syyriassa) nousi täyttämään tyhjiötä. Ruohomäki huomauttaa, että Isiksen tavoitteena oli luoda kalifaatti, šaria-lakiin nojautuva islamilainen yhteiskunta, nimenomaan nykyisen Syyrian ja Irakin alueille.
– Isikiseen on syntynyt toinen [terroristi]sukupolvi, joka ensisijaisesti pyrkii kaatamaan hallinnot Lähi-idässä. Mutta: nyt kun kalifaatti puristetaan Irakissa ja Lähi-idässä ahtaalle, niin tämän myötä Isiksen inspiroimat iskut ovat rantautuneet Eurooppaan.
”On entisiä jihadisteja, jotka näyttävät, että on toinen tie”
Ulkopoliittisen instituutin tutkijan mukaan ei ole mitään epäselvyyttä siitä, ettei Isis keskittyisi nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa jatkossakin tekemään strategisesti tärkeitä iskuja lännessä. Ruohomäen mukaan on ilmeistä, että iskujen kanssa on elettävä ainakin seuraavat pari vuosikymmentä. Vaikka länsimaat tai niiden ja Venäjän sekä Lähi-idän alueen sotilaallisten ryhmittymien muodostama koalitio onnistuisi pyyhkäisemään Isisin maan rakoon, radikaali-islamin väkivallan kierteeseen ei ole odotettavissa pysyvää ratkaisua.
– Se että järjestö tuhotaan, ei tarkoita, että ilmiö häviää. Tämä on hyvin surullista ja karua todellisuutta.
Olli Ruohomäki uskoo, että sotatoimien seurauksena Isisin johtama kalifaatti hajoaa, mutta terrorismi atomisoituu ja muuttaa muotoaan.
– Tästä on jo osviittaa. On olemassa sellainen kovan tason toimia kuin Hay’at Tahrir al-Sham, tutkija varoittaa.
Kyseessä on Isisistä erillinen syyrialainen terroristijärjestö. Sotilastaktisesti se on huomattavasti esikuvaansa kehittyneempi.
– Minun käsitykseni on se, että me tulemme Euroopassa näkemään urbaania sissisotaa. Se on täysin eri tason toimintaa kuin nämä iskut, joita olemme nähneet viimeksi kuluneen vuoden sisällä, sanoo Olli Ruohomäki.
Mikä olisi sitten vastavoima tai kristillinen toivon näköala vaikeasti toruttavan uhan edessä?
– Väkivaltaan ei voi koskaan tottua eikä turtua. Kristillistä etiikkaa ohjaa se, että humanitaarista apua tulee antaa kärsiville ja tätä täytyy jatkaa. Vastanarratiivina täytyy korostaa liberaalin demokratian arvomaailmaa. Se on tärkeää.
– On myös entisiä jihadisteja, jotka näyttävät esimerkkiä, että on olemassa myös toinen tie.
Teksti: Kai Kortelainen, kuva: Mikael Juntunen
Kuuntele Ulkopoliittisen instituutin tutkija Olli Ruohomäen haastattelu [Radio Dein Ajankohtaistunti 8.6.2017, toimittaja Mikael Juntunen}:
