Armoa 2017 osa 44: Reformaation tulevaisuus
Minne kirkkolaiva on matkalla reformaation juhlavuoden jälkeen? Tammikuussa alkanut Armoa 2017 ohjelmasarja saapuu nyt päätökseensä ja ohjelman viimeisessä osassa on vieraana arkkipiispa Kari…
Lue lisääArmoa 2017
Armoa 2017 osa 43: Hyvän tekeminen 2000-luvulla
Millaista vapaaehtoistyötä Suomessa tehdään, ja kuinka me pärjäämme kansainvälisissä mittareissa? Kokevatko suomalaiset velvollisuutta vapaaehtoistyöhön? Entä millaisia vaikutuksia reformaatiolla on ollut Suomen vapaaehtoistoimintaan? Ohjelmassa…
Lue lisää
Arkkipiispa Kari Mäkinen: Suhde Jumalaan ei ole markkinasuhde
Arkkipiispa Kari Mäkinen näkee reformaation ytimessä viestin armosta, joka ei ole ansaittavissa. -Reformaation peruskysymys on se, että pelastuskysymys ei ole kauppatavaraa. Elämän perustavimmat…
Lue lisää
Suomalainen ei tahdo tehdä itsestään numeroa
Suomessa tehdään paljon vapaaehtoista auttamistyötä. Suomalaista ja vaikkapa amerikkalaista vapaaehtoistoimintaa erottavat kuitenkin muutamat seikat. -Olen pohdiskellut tätä meidän luterilaisen kontekstimme vaikutusta hyvinvointiajatteluumme ja…
Lue lisää
Armoa 2017 osa 42: Luterilaisen kirkon uskontodialogi
Mitä on uskontojen välinen dialogi? Millaisia merkkipaaluja uskontojen välisessä dialogissa on? Milloin uskontodialogi on aloitettu Suomen evankelis-luterilaisen kirkossa? Ohjelmassa on vieraana piispainkokouksen pääsihteeri…
Lue lisää
Löytöretket muuttivat käsitystä lähetystyöstä
Löytöretket avasivat myöhäiskeskiajan lopulla uuden tilanteen. Ymmärrettiin, että koko maailma ei olekaan kuullut evankeliumia. -Keskiajalla ajateltiin, että juutalaiset ja muslimit ovat kieltäneet ja…
Lue lisää
Armoa 2017 osa 41: Maailmanlaajuinen Luterilainen kirkko
Maailman suurimmassa luterilaisessa kirkossa on yli 8,5 miljoonaa jäsentä. Mistä se löytyy ja millainen se on? Entä mikä yhdistää kaikkia luterilaisia kirkkoja ympäri…
Lue lisää
Luterilaisuus lähti ensin pohjoiseen – nyt se menee Kaakkos-Aasiaan
Reformaatio tapahtui Saksassa, mutta tänään luterilaiset kirkot ovat levittäytyneet ympäri maailmaa ja niihin kuuluu 1% maailman väestöstä. -Luterilaisuus levisi Saksasta hyvin varhain kohti…
Lue lisää
Armoa 2017 osa 40: Roomalaiskatolisen kirkon suhde reformaatioon tänään.
Mitä tarkoitti vastaformaatio? Miten roomalaiskatolinen kirkko suhtautuu protestanttisiin kirkkoihin ja reformaatioon tänään? Onko roomalaiskatolisen kirkon suhde luterilaisuuteen erilainen kuin vaikkapa muihin reformaation tuloksena…
Lue lisää
Reformaation hajaannus olisi ehkä voitu välttää
Katolisen tiedotuskeskuksen johtaja Marko Tervaportti myöntää reformaation ajan kirkossa olleen monenlaisia ongelmia. -Kukaan ei kiistä sitä, etteikö kirkossa olisi ollut vakavia ongelmia ja…
Lue lisää
Armoa 2017 osa 39: Ekumenia: vastakkainasettelusta yhteyteen
Miltä reformaatio näyttää ekumenian näkökulmasta? Mitkä ovat merkittävimpiä vaiheita luterilaisten ja roomalaiskatolisten välisissä ekumeenisissa suhteissa? Entä millaiset nuo suhteet ovat tänään? Ohjelmassa on…
Lue lisää
Paavi Franciscus näyttäytyy tämän päivän reformaattorina
Suomen ekumeenisen neuvoston pääsihteeri Mari-Anna Pöntinen tarkastelee reformaatiota koko kristikunnan näkökulmasta. Reformaation merkkivuosi on tärkeää aikaa myös ekumeeniselle neuvostolle. -Tämä on ollut mielenkiintoista…
Lue lisää
Armoa 2017 osa 38: Suomalainen usko tänään
Millaisia kristillisiä tunnustuskuntia Suomessa on tänään? Entä nostavatko sekulaari mindfulness ja jooga suomalaisten kiinnostusta idän uskontoihin? Ohjelmassa on vieraana Kirkon tutkimuskeskuksen tutkimuskoordinaattori Jussi…
Lue lisää
Hengellisyys ei ole laskusuunnassa Suomessa
Yhtenäiskulttuurin ajan sanotaan olevan ohitse Suomessa. Se pitää paikkansa osittain myös hengellisyyden piirissä. -Enää ei voi pitää itsestään selvyytenä, että jokaisella suomalaisella olisi…
Lue lisää
Armoa 2017 osa 37: Raamatun tulkinta 2000-luvulla
Kuinka Raamattua luettiin ja tulkittiin reformaation aikana? Entä mikä on tämän päivän trendi? Ohjelmassa on vieraana Helsingin yliopiston Uuden testamentin eksegetiikan dosentti Niko…
Lue lisää
Tänään Raamattua luetaan etiikka edellä
Martti Luther kysyi jokaisen Raamatun kohdan äärellä, mitä juuri se kohta kertoo Kristuksesta? Sellaiset Raamatun kirjat, jotka eivät tähän kysymykseen suoraan vastanneet, muodostuivat…
Lue lisää
Armoa 2017 osa 36: Kansankielinen Raamattu 2000-luvulla
Kuinka nopeasti kieli muuttuu ja kuinka usein Raamattua tulisi kääntää? Mitkä ovat vuoden 1992 raamatunkäännöksen vaikeimmat sanat nykyihmiselle? Ja mikä on Digimarkus? Ohjelmassa…
Lue lisää
Nykyinen Kirkkoraamattu ei ole enää kansankielinen
Reformaation eräs ydinteemoista oli kansankielisen Raamatun tarjoaminen kansan luettavaksi. Kieli muuttuu tänään niin nopeasti, että se luo haasteita raamatunkäännöstyölle. Nykyinen Kirkkoraamatun käännös on…
Lue lisää
Armoa 2017 osa 35: Reformaation merkitys suomalaiselle sosiaalityölle
Miltä reformaatio näyttää sosisaalityön professorin näkökulmasta? Ohjemassa on vieraana Itä-Suomen yliopiston sosiaalityön professori Juha Hämäläinen.
Lue lisää
Uskonto vaikuttaa myös perhepolitiikkaan
Luterilaisen reformaation muokkaamat Pohjoismaat, kalvinistinen Yhdysvallat ja roomalaiskatolinen Etelä-Eurooppa ovat yhteiskuntajärjestykseltään hyvin erilaisia alueita. Uskonnolla on osansa asiassa. Sosiaalipolitiikan tutkimuksessa on huomattu, että…
Lue lisää
Armoa 2017 osa 34: Reformaation merkitys Suomen lainsäädäntöön
Miten kirkko hallitsi ihmisten arkipäivää oikeuden kautta? Mitä kirkko-oikeudellisille teksteille tapahtui Suomessa? Millainen Suomi olisi, jos reformaatio ei olisi tapahtunut pohjolassa? Ohjelmassa on…
Lue lisää
Ennen reformaatiota kirkko vaikutti perinnönjakoon
Ennen reformaatiota katolisen kirkon oikeusjärjestys muodosti rinnakkaisen ja tärkeän osan kuningaskunnan oikeuslaitokselle Suomessakin. -Meillä oli maallinen tuomiovalta ja sen rinnalla kirkollinen järjestelmä. Tuomioistuinhierarkia…
Lue lisää
Armoa 2017 osa 33: Reformaation merkitys Suomen yhteiskunnalle ja politiikalle
Kuinka reformaatio vaikutti yhteiskuntaan ja politiikkaan? Miksi luterilainen usko näkee myös maallisen hallinnon Jumalan toimintana? Entä onko roomalaiskatolinen Etelä-Eurooppa tänä päivänä erilainen kuin…
Lue lisää
Suomea hallitsivat Ruotsi ja Rooma
Kun reformaatio saapui Suomeen, oli Suomi osa Ruotsia ja maata hallittiin Ruotsista käsin. Toisaalta Roomalla oli myös vahva ote suomalaiseen elämään. -Kun elettiin…
Lue lisää
Armoa 2017 osa 32: Reformaatio ja kirkkomusiikki
Renessanssin aikaan musiikki muuttui. Kuinka kirkko suhtautui musiikkiin? Ja miksi kirkkomusiikin professori Timo Kiiskisen mielestä luterilaisessa kirkossa on maailman paras kirkkomusiikki? Ohjelmassa on…
Lue lisää
Lutherin aikaan musiikki muuttui
Reformaation aikoihin alkoi taidehistoriassa kausi, jota kutsutaan renessanssiksi. Maailma muuttui ja nuo muutokset ovat havaittavissa vielä tänäänkin musiikissa. – Lutherin aikaan musiikkikulttuuri oli…
Lue lisää
Armoa 2017 osa 31: Mikael Agricolan vaikutus kulttuurielämälle
Kuinka reformaatio otettiin vastaan kulttuuripiireissä? Ohjelmasarjassa vieraana professori Kaisa Häkkinen.
Lue lisää
Kulttuurielämä on velkaa reformaatiolle
Saksasta alkanut reformaatio tavoitti myös pohjoismaat ja teki niistä luterilaisia valtioita. Reformaatio oli kokonaisvaltaista: se antoi paljon myös kulttuurille. -Reformaatiolla on kulttuurille suuri…
Lue lisää
Armoa 2017 osa 30: Uuspietismi
Mitä uuspietismi tarkoittaa, entä evankelikaalisuus? Ja kuinka viidesläisyys liittyy tähän kuvioon? Vieraana Armoa 2017 -ohjelmassa on yleisen kirkkohistorian dosentti Juha Meriläinen.
Lue lisää
Uuspietismi on nimenä harhaanjohtava
Maailmanlaajaa evankelikaalista liikettä kutsutaan Suomessa uuspietismiksi. Nimi ei ole ongelmaton, sillä vanhalla ja uudella pietismillä ei ole suoraa jatkumoa. –Uuspietismi-sanalla viitataan Suomen…
Lue lisää
Armoa 2017 osa 29: Neljä herätysliikettä
Mikä on herätysliike? Oliko niitä neljä? Vai sittenkin jotain muuta? Kuuntele Armoa 2017 -ohjelman 29. osa. Vieraana teologian tohtori ja pastori Teemu Kakkuri.
Lue lisää
Herätysliike on vapaata kansalaistoimintaa
Herätysliikkeet kuuluvat suomalaiseen kristillisyyteen. Vuonna 2010 Kirkon tutkimuskeskuksen julkaiseman tutkimuksen mukaan tuolloin joka kymmenes suomalainen koki kuuluvansa johonkin herätysliikkeeseen. –Herätysliike on uskonnollinen…
Lue lisää
Armoa 2017 osa 28: Pietismin tulo Suomeen
Pietismi korostaa ihmisen omaa jumalasuhdetta. Kuinka se liittyy reformaatioon Euroopassa ja Suomessa? Armoa 2017 -ohjelmasarjan 28. osassa on vieraana teologian tohtori ja pastori Teemu…
Lue lisää
Pietismi syntyi vain 100 vuotta Lutherin jälkeen
Jo ennen ranskan vallankumousta liikkui Euroopassa kansanliikkeitä. Eräs sellainen syntyi 1600-luvun Saksassa. -Pietismiä voidaan lähestyä kahdella tapaa. Toisaalta se on aatevirtaus: pietistisiä…
Lue lisää
Armoa 2017 osa 27: Lutherin vaikutus etiikkaan
Kuinka reformaatio ja Luther vaikuttivat käsitykseen hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä? Vieraana on Kirkon koulutuskeskuksen johtaja Kari Kopperi.
Lue lisää
Tekikö Luther hyvän tekemisestä turhaa?
Reformaation ytimessä oli kysymys taivaaseen pääsemisestä. Reformaatio vaikutti kuitenkin myös etiikkaan. Luterilaisten reformaattoreiden ydinviesti oli se, että taivaaseen pääsee yksin uskosta, yksin…
Lue lisää
Armoa 2017 osa 26: Reformaatio ja kirjakieli
Kuinka Mikael Agricolan työ vaikutti reformaatioon ja kirjakieleen? Millainen suomen kieli oli ennen Agricolaa?
Lue lisää
Agricolan ajan suomi oli kokoelma murteita
Mikael Agricolan ajan suomen kieli oli monimuotoinen kokoelma murteita, sillä mitään yleiskieltä ei ollut olemassa vielä Agricolan aikaan. -Eri paikkakunnilla puhuttiin eri…
Lue lisää
Armoa 2017 osa 25: Mikael Agricolan elämäntarina
Miltä Mikael Agricolan elämä näyttää arkiipiispa Kari Mäkisen silmin?
Lue lisää
Arkkipiispa: Agricola teki kansankielestä kirkkokelpoisen kielen
Suomen oma reformaattori Mikael Agricola opiskeli Wittenbergin yliopistossa. Palattuaan hän teki suuren työn Suomen kristikansan hyväksi. -Kun katsotaan reformaatiota pohjoisesta näkökulmasta, on…
Lue lisää
Armoa 2017 osa 24: Pohjoinen reformaatio
Kuinka reformaatio saapui pohjoismaihin? Armoa 2017 -ohjelmasarjassa on vieraana filosofian tohtori Meri Heinonen.
Lue lisää
Reformaatio saapui Suomeen sekä idästä että lännestä
Reformaation keskeisin paikka oli Wittenbergin kaupunki nykyisessä Saksassa. Reformaatio vaikutukset alkoivat kuitenkin näkyä pohjoismaissa jo pian vuoden 1517 jälkeen. -Esimerkiksi Ruotsin reformaattorina…
Lue lisää
Armoa 2017 osa 23: Reformaation vaikutus avioliittokäsitykseen
Kuinka reformaatio vaikutti avioliittoon? Armoa 2017 -ohjelmassa on vieraana teologian maisteri ja tutkija Sini Mikkola.
Lue lisää
Reformaatio vei avioliitolta sakramentin aseman
Myöhäiskeskiajan yhteiskunnassa avioliitto oli vahvasti sukujen intresseihin liittyvä sopimus. Naisille yleinen avioitumisikä oli 15 ja 18 ikävuoden välillä, miehille yleensä noin kahdenkymmenen…
Lue lisää
Armoa 2017 osa 22: Reformaatio naisen näkökulmasta
Kuinka reformaatio vaikutti naisten hengelliseen elämään? Armoa 2017 -ohjelmassa vieraana tutkija Sini Mikkola.
Lue lisää
Myöhäiskeskiajan nainen eli rikasta hengellistä elämää
Nykytutkimuksen valossa myöhäiskeskiajalla naisten hengellinen elämä ei eronnut miesten hengellisestä elämästä niin suuresti, kun aiemmassa tutkimuksessa on luultu. -Yleisesti ottaen voisi sanoa,…
Lue lisää
Armoa 2017 osa 21: Reformaation vaikutus raamatunkäännöstyöhön
Raamatunkäännöstyöstä ja reformaatiosta on kertomassa tutkijatohtori Kaius Sinnemäki.
Lue lisää
Luther ei ollut ensimmäinen Raamattua kansankielelle kääntänyt
Martti Luther muistetaan saksankielisen raamatunkäännöksen laatimisesta, mutta hän ei ollut ensimmäinen tuolla saralla. -Lutherin aikaan oli jo olemassa toistakymmentä saksankielistä raamatun osan käännöstä,…
Lue lisää
Armoa 2017 osa 20: Reformaation vaikutus lähetystyöhön
Kuinka reformaatio vaikutti lähetystyöhön? Ohjelmassa on vieraana kirkon lähetystyön keskuksen lähetysteologi Jaakko Rusama.
Lue lisää
Lähetystyö on Jumalan toimintaa
Lähetystyöstä tulee helposti ensimmäisenä mieleen vain lähetystyöntekijä, joka lähtee pitkäksi ajaksi kauas pois, ja käy sitten joskus vierailulla seurakunnassa. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lähetystyön…
Lue lisää
Armoa 2017 osa 19: Reformaation vaikutus jumalanpalveluselämään
Kuinka reformaatio vaikutti jumalanpalveluselämään? Armoa 2017 -ohjelmasarjan 19.osassa on vieraana Helsingin yliopiston käytännöllisen teologian professori Jyrki Knuutila.
Lue lisää
Tämän päivän luterilainen tunnistaisi Lutherin kotikirkon messun
Helsingin yliopiston käytännöllisen teologian professori Jyrki Knuutilan mukaan luterilaiseen jumalanpalvelukseen tutustuneelle kirkkovieraalle aikamatka 500-vuoden taakse ei tuottaisi ylitsepääsemättömiä ongelmia jumalanpalvelukseen osallistumiselle. Vaikka…
Lue lisää
Armoa 2017 osa 18: Reformaation vaikutus talousajatteluun
Tiesitkö, että reformaatio vaikutti myös talousmaailmaan? Kuinka se tapahtui? Ohjelmasarjan 18. osassa on vieraana dosentti ja taloustieteilijä Esa Mangeloja.
Lue lisää
Lutherilainen työmoraali antaa maalliselle työlle hengellisen arvon
Luterilainen työmoraali on usein leimaavassa sävyssä isketty pilkkakirves kuuliaisuutta ja säntillisyyttä korostavalle työkulttuurille. Lutheriin sen liittäminen on kuitenkin väärinkäsitys. -Tämä työmoraali tuntuu olevan…
Lue lisää
Armoa 2017 osa 17: Reformaation vaikutus diakoniaan ja köyhäinhoitoon
Kuinka reformaatio vaikutti diakoniaan ja köyhistä huolehtimiseen? Armoa 2017 -sarjan 17. osassa on vieraana Kirkon koulutuskeskuksen johtaja Kari Kopperi.
Lue lisää
Nykymuotoinen diakonia syntyi 1800-luvulla
Myöhäiskeskiajalle tultaessa oli jo pitkään ajateltu, että perheen, suvun, tai vaikkapa kyläläisten tehtävänä oli huolehtia pulaan joutuneesta ihmisestä. Hyvän ihmisen tehtävä oli toteuttaa…
Lue lisää
Armoa 2017 osa 16: Reformaation vaikutus koulutusjärjestelmään ja kasvatukseen
Kuinka reformaatio vaikutti kouluun? Entä miksi lukutaidosta tuli tärkeää? Armoa 2017 -ohjelmasarjan 16. osassa vieraana on tutkija ja filosofian tohtori Veli-Pekka Toropainen.
Lue lisää
Aatelin ja porvariston pojat pääsivät kouluun
Martti Lutherin aikaan, myöhäiskeskiajalla, ei vallinnut tasa-arvo koulumahdollisuuksissa. Tulevaisuutta määritti pitkälti perheen varakkuus ja sosiaalinen asema yhteiskunnassa. -Myöhäiskeskiajalla ei aivan tavallisella lapsella ollut…
Lue lisää
Armoa 2017 osa 15: Reformaation vaikutus yhteiskuntaan
Kuinka reformaatio vaikutti yhteiskunnan rakenteisiin? Armoa 2017 -sarjassa on vieraana Turun yliopiston historian apulaisprofessori Kirsi Salonen.
Lue lisää
Lutherin ajatukset kelpasivat kruunupäille
Lutherin ajatukset kirkon ja valtiovallan erosta, ja niistä juontuva regimenttioppi, sopivat erinomaisesti maallisille hallitsijoille, sillä ne siirsivät yhteiskunnan ja kirkon hallinnon etäämmälle toisistaan,…
Lue lisää
Armoa 2017 osa 14: Reformaation vaikutus kirkon rakenteeseen
Armoa 2017 -ohjelmasarjan 14. osassa on vieraana Turun yliopiston historian apulaisprofessori Kirsi Salonen.
Lue lisää
Myöhäiskeskiajan seurakuntalainen ei päässyt vaikuttamaan
Tänä päivänä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon päätöksentekoa pyritään tekemään mahdollisimman läpinäkyväksi ja seurakuntaneuvostojen kautta siihen pääseekin osallistumaan moni seurakuntalainen. Seurakuntavaalit saivat taannoin suurta medianäkyvyyttä….
Lue lisää
Armoa 2017 osa 13: Luterilaista lapsen uskoa
Mitä on lapsen usko? Kuinka puhua lapsille Jumalasta? Kuuntele Armoa 2017 -sarjan 13. osa. Vieraana pastori ja pipliaseuran kehittämispäällikkö Antti Siukonen.
Lue lisää
Lasten katekismus auttaa puhumaan uskosta
Pastori ja Pipliaseuran kehittämispäällikkö Antti Siukonen on kirjoittanut Lasten katekismuksen. Siukonen kertoo miettineensä omien lastensa hengellistä kasvatusta kirjaa kirjoittaessaan. Siukonen haluaa kannustaa vanhempia…
Lue lisää
Armoa 2017 osa 12: Lutherin keskeinen korostus: ”Ehtoollinen”
Kuinka luterilainen reformaatio suhtautui ehtoolliseen? Mikä roomalaiskatolisessa ehtoollisteologiassa muuttui, mikä säilyi? Kuuntele Armoa 2017 -sarjan 12. osa. Vieraana teologian tohtori ja Tapiolan seurakunnan…
Lue lisää
Ehtoollisteologia yhdistää luterilaisia moniin kirkkokuntiin
Luterilaisen kirkon yhdistää moniin vanhoihin kirkkokuntiin ymmärrys Jeesuksen todellisesta läsnäolosta ehtoollisaineissa. -Jos ajattelemme suomalaista luterilaisuutta ja ehtoollisteologiaa, ovat meille erityisen tärkeitä kolme kristinuskon…
Lue lisää
Armoa 2017 osa 11: Lutherin keskeinen korostus: ”Sidottu ratkaisuvalta”
Mitä on sidottu ratkaisuvalta? Ja miksi Jumala on salattu? Voinko minä tehdä uskonratkaisun? Näihin kysymyksiin vastaa Åbo Akademin professori Antti Laato.
Lue lisää
Antti Laato: Luther halusi puhua salatusta Jumalasta
Martti Luther piti katekismuksen ohella toisena pääteoksenaan kirjaa nimeltään sidottu ratkaisuvalta. Lutherin katekismukset ovat ymmärrettäviä ja mukavia luettavia, mutta Sidottu ratkaisuvalta on jäänyt…
Lue lisää
Armoa 2017 osa 10: Oikein väärin ymmärretty Luther
Martti Lutherista puhutaan paljon. Kaikki mitä hänestä sanotaan ei kuitenkaan ole totta. Armoa 2017 -ohjelmasarjan kymmenennessä osassa kirkkohistorian dosentti Timo Junkkaala oikoo muutamia…
Lue lisää
Oikein väärin ymmärretty Luther
Kirkkohistorian dosentti Timo Junkkaala on juuri saanut valmiiksi uuden kirjansa nimeltään: Oikein väärin ymmärretty Luther. Kirja käsittelee erilaisia väärinkäsityksiä, joita esitetään reformaattori Martti…
Lue lisää
Armoa 2017 osa 9: Lutherin keskeiset korostukset: ”Kaksi regimenttiä”
Armoa 2017 -ohjelmasarjan 9. osassa tutkitaan Jumalan hallintavaltaa yhteiskunnassa ja kirkossa. Miksi se oli Lutherille niin tärkeää? Miten se liittyy ihmisen ja evankeliumin…
Lue lisää
Luther puolusti evankeliumin ja ihmisen vapautta
Reformaation keskeisiä teemoja oli uskonpuhdistaja Martti Lutherin kamppailu Jumalan kahden hallintavallan puolesta. Se tarkoittaa sitä, että yhteiskunnassa Jumala hallitsee lain kautta ja kirkossa…
Lue lisää
Armoa 2017 osa 8: Lutherin keskeiset korostukset: ”Evankeliumi kaikkien ulottuville”
Kuuntele Armoa 2017-ohjelmasarjan kahdeksas osa. Aiheena on Lutherin pyrkimys tuoda evankeliumi kaikkien ulottuville. Vieraana Helsingin yliopiston dogmatiikan professori Miikka Ruokanen.
Lue lisää
Miikka Ruokanen: Lutherin Iso katekismus on hauska kirja
Reformaation eräs ydinteemoista oli evankeliumin sanoman tuominen jokaisen ihmisen ulottuville. Tätä tarkoitusta palvelivat esimerkiksi Lutherin laatimat katekismukset. Katekismus tarkoittaa kristillisen opin tiivistelmää, jossa…
Lue lisää
Armoa 2017 osa 7: Lutherin keskeiset korostukset: ”Kultainen sääntö”
Mitä merkitsee kultainen sääntö ja mitä tekemistä sillä on reformaation kanssa? Armoa 2017 -ohjelman seitsemännessä osassa on vieraana teologian tohtori ja pastori Juhani…
Lue lisää
Juhani Forsberg: Itsensä rakastamista ei tarvitse harjoitella
Itsensä rakastamisesta puhutaan paljon aikakauslehtien sivuilla ja hiljattain radiossakin soi hitti, joka muistutti omasta itsestään huolehtimisen tärkeydestä. -Voi tietysti olla, että sellainen on joskus…
Lue lisää
Armoa 2017 osa 6: Lutherin keskeiset korostukset: ”yksin armosta, yksin Kristuksen tähden, yksin uskon kautta.”
Mikä on vanhurskauttamisoppi? Kuinka syntisestä ihmisestä voi tulla Jumalan lapsi? Miten tämä liittyy reformaation juhlavuoteen? Kuuntele Armoa 2017 -ohjelman kuudes osa, vieraana on teologian…
Lue lisää
Juhani Forsberg: vanhurskauttamisesta puhuminen on käynyt vaikeaksi
-Entistä vaikeammaksi on saarnaajille tullut Jeesuksesta ja vanhurskauttamisesta puhuminen. Siis siitä vapaudesta, jonka me saamme syntisinä lahjaksi. Meidän tulisi yhä enemmän toistaa itsellemme…
Lue lisää
Armoa 2017 osa 5: Teesien synnyttämä roihu
Millaisen vastaanoton teesit euroopassa saivat? Entä miksi Luther ei saanut apua arkkipiispaltaan? Kuopion hiippakunnan piispa ja teologian tohtori Jari Jolkkonen kertoo teesien sytyttämästä…
Lue lisää
Teesien sytyttämä roihu
Lokakuussa 1715 Lutherin julkaisemat 95 teesiä aiheuttivat kahtalaisen vastaanoton. Toiset innostuivat: Jumalan armo ei ole kauppatavaraa. Toiset taas pelästyivät niihin sisältynyttä rajua kritiikkiä kirkon johtoporrasta…
Lue lisää
Armoa 2017 osa 4: Lutherin teesit
Mitä olivat teesit? Entä aneet? Mitä Luther tahtoi saada teeseillään aikaan? Oliko Lutherin mielestä aneilla sittenkin oikeakin paikkansa? Kuopion hiippakunnan piispa ja teologian tohtori…
Lue lisää
Lutherin 95 teesiä
Tänä vuonna vietetään reformaation juhlavuotta. Juhlavuosi ajoitetaan hetkestä, jolloin Luther julkaisi 95 teesiään. Teesit ovat merkittävä asia reformaation historiassa. Luther ei suinkaan ollut…
Lue lisää
Armoa 2017 osa 3: Martti Lutherin elämäntarina
Millaisen lapsuuden Luther eli? Entä minkä kalliin lahjan isä-Hans pojalleen osti? Reijo Arkkila kertoo koko Lutherin elämäntarinan. Kuuntele Armoa 2017 ohjelmasarjan 3.osa.
Lue lisää
Lutherin tie Tohtori Martiksi
Martti Luther syntyi Eislebenin kaupungissa marraskuussa vuonna 1483. Tänä päivänä Lutherin kotitalo on erityinen paikka – se kuuluu UNESCO:n maailmanperintöluetteloon, mutta runsas viisisataa…
Lue lisää
Armoa 2017 osa 2: Euroopan herättäjät
Lutherin me tiedämme, mutta keitä muita reformaattoreita Euroopassa toimi samoihin aikoihin? Armoa 2017 -ohjelman toisessa osassa, 12.1.2017, vieraana on Helsingin yliopiston kirkkohistorian professori…
Lue lisää
Armoa 2017 osa 1: Reformaation juuret Euroopassa
Millaisessa Euroopassa reformaatio tapahtui? 5.1.2017, Armoa 2017 -ohjelman ensimmäisessä osassa, vieraana Helsingin yliopiston kirkkohistorian professori Kaarlo Arffman. Kaikki Armoa 2017 -sarjan podcastit
Lue lisää
Euroopassa vaikutti monia reformaattoreita
Reformaation juhlavuonna nousee luonnollisesti esille yksi henkilö yli muiden – Martti Luther. Tiesitkö, että Luther ei ollut kuitenkaan aikalaisistaan ainoa, joka pyrki vaikuttamaan…
Lue lisää
Reformaatio puhkesi jakautuneessa Euroopassa
Reformaation puhkeamisen hetkenä Eurooppa oli laajalti jakautunut kahtia. Pääosaa Eurooppaa hallitsivat toisaalla Hapsburgien kuningassuku, sekä toisaalla Ranskan kuningas. Kahtiajakautuminen ei silti juuri tavallisen ihmisen arkea…
Lue lisää
Radiosarja arvioi reformaation vaikutuksia
Vuoden alusta alkaen Radio Dein taajuuksilla ja kanavan verkkosivuilla kuullaan laaja ohjelmasarja, joka kertaa reformaation historian pääkohdat ja arvioi uskonpuhdistuksen vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan…
Lue lisää