Minä kuljen sinun edelläsi. Vuorimaat minä tasoitan, pronssiovet murran, rautateljet isken irti. Jes. 45:2
Jos elämän todellisuus kohtaisi meitä sellaisena kuin se oikeasti on, olisimme hukassa. Vaarat ja houkutukset, joita emme kykene näkemään ja pahan juonet, joita emme kykene ymmärtämään, on viritetty eteemme ansoiksi. Ilman Jumalan suojaavaa kättä ja hänen antamaansa enkelivartiota matkamme loppuisi ensimmäiseen mutkaan. Jumala antaa suojaavan apunsa omilleen, ja sitä riittää vielä niillekin, jotka eivät häneen edes usko. Omiensa edellä Herramme kulkee koko ajan ja suojaa väkevällä voimallaan. Hän purkaa pahan ansat ja rikkoo synnin ja epäuskon rautateljet. Jeesus ottaa vastaan meihin suunnatun pahan ja me saamme elää turvassa hänen lapsinaan. Tämä tie on sopivan tasainen heikollekin kulkijalle, eivätkä yksinkertaisetkaan siltä eksy.
Teksti on Juha Vähäsarjan hartauskirjasta Joka päivä lapsen lailla.
© Juha Vähäsarja & Perussanoma Oy